Olin todella tyytyväinen Radolan joulogoon, mutta loppiaisenahan on aika ottaa kaikki koristeet pois, joten logo meni vaihtoon. Tietysti valitsin juuri sen päivän sen tekemiseen kun käytössäni on okei, kaksi konetta photarilla, mutta nolla hiirtä niiden käyttämiseen. Opinpahan ainakin ettei sööttiä pipoa piirretä sormenpäillä.

Tuntuu että joulusta olisi jo kamalasti aikaa, vaikka ihan äskenhän se oli. Uusi asunto on edelleen kylmä kuin jääkaappi, ja suurisuuntainen sistussuunnitelma ei ole edennyt lainkaan, päinvastoin, jo ommeltuja kohtia on pitänyt purkaa sitä mukaa kun pitsiä pukkaa esiin pakaaseista...

Vaikka kuljenkin käytännössä kaikki matkani joko jalkapelillä tai julkisilla, olen silti todella käsi mitä niiden käyttöön tulee, joten olenkin vähän jännittänyt, miten kulkeminen sujuu. Lukuunottamatta akuuttia ajatuksiinajatumista ja siitä johtuvaa yhden bussin missausta on kuitenkin sujunut hyvin. Varsinainen tulikaste tulikin heti kättelyssä, kas, ensimmäinen kotomatkani tapahtui keskellä yötä, vieläpä uudenvuodenyönä! Vietimme porukalla uuttavuotta baarissa, joten paukuttelu meni minulta sivusuun, ellei sitten paukutteluksi lasketa skumppalasien pirstaloitumista pitkin lattiaa, sen verran villi meno oli monella. Feilasin surkeasti uudenvuodenlupaukseni, joka oli syödä vähemmän ulkona, sillä sitä tehdessä söin ulkona- auts! Ja jotta vuosi varmasti alkaisi vielä vähän kornimmin, istahti pari minuuttia vuodenvaihteen jälkeen viereeni ei enempää eikä vähempää kuin ilmielävä Johanna Tukiainen. Puistattavaa.