Uusi koneeni on vihdoin täällä!  Ollut jo pari päivää! Ja se on kaunis! Olkoonkin että se läppärksi jättimäinen, kooltaan lähempänä lentotukialusta kuin läppäriä, se on ihana, ja minun pelikoneeni onkin oltava jytky, en tahdo tiirailla miniatyyrinäyttöjä. 

Pelaaminen sen sijaan on jäänyt haaveeksi, ensimmäinen ilta hujahti siihen että asensin tarvittavia ohjelmia koneelle, enkä päässyt edes puoleenväliin kun treffit Nukku-Matin kanssa alkoivat. Kone jäi hyrskyttämään yksinään yön yli- tai tarkemmin sanoen kahden yön yli, sillä seuraava päivä venähti niin pitkäksi, etten selvinnyt kotiovelle asti, joten koneressuni joutui olemaan yöpöyksin yöt läpeensä.

Tämäkin päivä venähti ja niinpä laskeutumisaikana kotiovelle ja siitä kotisohvalle olikin puolenyön pahemmalla puoella, joten ymmärrettävästi tänään ei ole mahdollista järjestää pidempiä pelisessioita, kun on juostava taas pää kolmantena jalkana hetkinen, noin seitsämän ja puolen tunnin kuluttua.

Huominenkin tulee olemaan kiireinen, perjantaina tuskin edes tulen yöksi kotiin, lauantai menee helposti samoin ja sunnuntaina olen taatusti niin naatti että nukahdan jo kynnysmatolle- milloinhan pääsenkään pelaamaan?