Pailin juuri Disneyn uudenuutukaisen Burleski leffan ennakkonäytöksestä elokuvateatteri Maximista. Kyseisen rainan päätähtinä ovat Cher ja Christina Aquileira, ja siihenpä tuike loppuukin. Olen itse suuri burleskin ystävä, joten odotukseni olivat korkealla, eikä elokuva yltänyt sinne saakkaa. Burleskin kanssa ei ollut muuta yhteistä kuin nimi, loppu oli aivan tavallista showtanssia ja konserttitoistoa. Puolustukseksi kyllä on sanottava, että loistoa löytyi hienosti, puitteet olivat ylen viehättävät, asut hienoja, meikit kahdehdittavia ja sarjatuontomaisuudestaan huolimatta höyhenenkepeä, suhteellisen ennalta-arvattava tarina jaksoi viihdyttää koko matkan ajan, eikä loppuratkaisukaan ollut aivan ennalta-arvattava. Pahvisuus korostui kuitenkin pahasti kahden päätähden puitteiden parissa, sillä he jättivät muun tarinan varjoonsa kaikkien keskittyessä todistamaan katsojille että katsokaa nyt, miten upeita artisteja! Cherin dialogit burleskiclubin omistajan roolissa olivat viihdyttäviä, mutta samalla tekivät selväksi miksi hän on laulaja, ei näyttelijä. Christina hoiti hommansa hieman hienommin, mutten silti kehottaisi häntä jättämään päätyötään.
 

Kaikenkaikkiaan leffa oli kuitenkin keskinkertaisen miellyttävä kokemus, jossa riittii hupaisia tilanteita, glamouria ja upeaa ääntä. Jos unohtaa, että siinä pitäisi olla burleskia, on se kuitenkin sangen mukava hyvänmielen leffa ilman ylenpalttista siirappisuutta. Aurinkolaseja silti kaipasi tähtien pakkoloisteen kohdalla, mutta mikäli pitää kepeistä, menevistä leffoista ja kauniista puitteista, on Burleski sangen hyvä vaihtoehto.

Kotimatka venyi tuhannen kaupan kautta heitetyksi, mutta onneksi mukanani oli paras shoppailunestovehje: korsetti! Ei todellakaan tee mieli alkaa sovittamaan sellaisia vaateita, jotka vaativat mokoman riisumista. Niimpä saaliksii tuli vain... noh, siitä lisää ensi kerralla!